Suunnittelu

Perustukset

Seinät

Yläpohja ja vesikatto

Ikkunat

Ympäristötekniikka

Lämmitys-, lvi- ja aurinkojärjestelmät
Tuulivoima vs. aurinkosähkö
Tekninen tila
Ilmanvaihto
Normatherm-vesitakka
Muut tulisijat
Mittaustulokset
Aurinkolämpö

Normatherm-vesitakka

Normathermin vesikiertoinen takka passiivitalossa


Takan rungon hitsaaminen on nyt työn alla!

Takan runkoa on nyt ryhdytty hitsaamaan paikalle rakennettuna rakenteena. Suurin osa rungosta tehdään 50x50mm huonekaluputkesta, jota työmaalla puikolla juuri ja juuri onnistuttiin hitsaamaan. Luottotimpuri kykenee melkein mihin vain!


Tässä runkoa parin pystytolpan verran.

Takan runko tullaan verhoilemaan EK-kipsilevyllä ja Luja-levyllä. Hormiliitosputken päälle tehdään valmistajan ohjeen mukaan "sisäkatto" runkotolppien sisäpuolelle; tarkoituksena on estää lämmön siirtyminen ylöspäin kohti palavia materiaaleja. Tuo sisäkatto tehdään 2x 50mmm palovillasta ja kipsilevystä.


Takan oheistarvikkeita

Normatherm-takka varustetaan ns. kiehunnanestoventtiilillä, joka estää takan ylikuumentumisen, jos pumppu sattuisi pettämäänn tai tulemaan sähkökatkos. Venttiili yksinkertaisesti laskee takan yläosassa olevaan kierukkaan kylmää vesijohtovettä ja valuttaa sen sitten suoraan lattiakaivoon. Tämä varojärjestelmä ei tarvitse sähköä toimiakseen vaan perustuu termostattiin ja vesijohtoverkostossa olevaan paineeseen. Toisena varojärjestelmänä on myös sähkönsaannista riippumaton vedonsäätö- takka yksinkertisesti sulkee palamiseen tarvittavan ilman saannin ja tuli tukahtuu, jos takka kuumenee liikaa.

Kuvassa näkyy siis kiehunnanestoventtiili ja takan alle tulevat säätöjalat. Muita tarvikkeita on myös- niistä kuvia tulossa, kun ehdin ja muistan. Ostin itse mm. pumpun, lämpömittarit, paisuntasäiliön, yms. suoraan tehtaalta takan toimituksen yhteydessä.


Takassa on vesikiertoiset lämmönvaihtimet eli vesitäytteiset kotelot liekkien yläpuolella.

Kuva on otettu alaviistosta ylöspäin. Tulipesä on itse asiassa tässä 20kW-mallissakin jo todella reilun kokoinen, joten uskon kyllä, että tehoja lähtee. Saksalaisten asiakkaiden kokemusten mukaanhan tästä mallista saa jopa 28kW:n jarkuvan tehon irti kuivalla puulla.


Vesikiertoinen arina!

Normathermissä arinakin on vesikiertoinen. Sillä saavutetaan käsittääkseni kaksi asiaa: suuri hyötysuhde ja arinan kestävyys pitkäaikaisessa käytössä. Tehtaan edustajan mukaan heillä on kokemuksia 70-luvulla valmistettujen takkojen kestävyydestä- yhdessäkään takassa ei ole ollut ongelmia arinan tai muun rakenteen kestävyyden kanssa. Ainoastaan lasiluukkuja on särkynyt ja takan kiertovesipumppua joudutaan uusimaan tavanoaisesti- kuten lattialämmityksen tai muun vastaavan pumpun kanssa samoin. Eräs rintamamiestalon omistava tuttavani kertoi, että suomalaisvalmisteisessa "Leino"-keskuslämmityshellassa on kuiva arina ja sen on joutunut uusimaan muutaman kerran noin viidenkymmenen vuoden aikana. Eihän arina kallis ole, mutta vesikiertoisena eli vesijäähdytteisenä se kestää, kestää ja kestää.


Tulipesän luukun kahva.

Takan saa tilattua erilaisilla oman maun mukaisilla varusteilla- tässä tulipesän luukun kahva ruostumattomasta teräksestä. Laatuvaikutelma, viimeistely ja toimivuus olivat yli odotusteni. Kaikki toimii kuin kassaholvin ovi, täsmällisesti ja napakasti.


Takka paketista otettuna, odottaa asennusta.


Takka tarvikkeineen saapunut!

Normathermin miehet olivat pakanneet takan kaikkine tarvikkeineen erinomaisen- siis saksalaismaisen perusteellisesti. Kaikki oli mukana, ehjänä ja kunnossa. Kuljetusliikkeen mies soitti etukäteen ja ilmoitti pärjäävänsä yksin kuorman purkamisen kanssa. Paketti painaa noin 200kg.


Saksalainen passiivitalon takka asennusta odottamassa.

Päädyin siis erittäin perusteellisen "tutkimustyön" jälkeen Normathermin takkaan mallia KKH20. Olen keskustellut muutamien henkilöiden kanssa, jotka ovat jo päätyneet samaan ratkaisuun kuin minä. Saksalaisen passiivitaloperheen vuositason polttopuun kulutus on noin 6m3, joka kattaa kaiken lämpöenergiantarpeen- siis lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen neljän hengen perheessä. Lisäksi tulee ainoastaan kotitalouslaitteiden käyttämä sähkö, jonka kulutuksesta minulla ei ole tietoa.


Ylläolevien tietojen takana ovat nämä passiivitalon rakentajat ja asukkaat.

Perheellä on oma sivusto, josta voi käydä tutkimassa rakennuspäiväkirjaa! Kuvan taustalla on siis Normathermin takka.

Normathermin mukaan ylivoimaisesti suurin osa heidän asiakkaistaan ostaa vesitakan samanlaiseen kokonaisratkaisuun kuin meille Raaheen tulee. Ilmanvaihdon osana oleva lämpöpumpputekniikka varmistaa sen, että energiaa ei tuhlata ja kesällä aurinko valmistaa lämpimän suihkuveden. Kesällähän ei tarvita lämmitystä tietysti ollenkaan- päinvastoin, silloin voi halutessaan meillä nauttia viileistä sisätiloista! Enerventin kone pystyy jäähdyttämään valmistajan ilmoituksen mukaan tuloilman jopa +14 asteen tasolle hellepäivinä.


Takka ilman kuorirakenteita. Huomaa tuloilmaputki alhaalla- sitä säätelee takan veden lämpötila ketjun välityksellä ja ilman sähkövirtaa.

Takka voidaan valmistajan mukaan verhoilla melkein mistä vain materiaalista, sillä kaksoiskuorirakenteen ansiosta takan pinta ei kuumene kuin 90-asteiseksi enintään. Itse olen suunnitellut metallirunkoa ja kipsilevyverhoilua, jonka laatoitan kivellä. Ulkonäkö on siis täysin vapaasti suunnitelttavissa.


Tässä yksi mahdollisuus.


Remonttikohteissa voidaan asentaa takkasydän esimerkiksi vanhaan tiilitakkaan.


Ulkoasun luomisessa voi olla luova- itse teen kyllä mahdollisimman yksinkertaisen ja modernin kuorirakenteen.


Tässä 1:1-mittakaavassa olevan styroksimallineen avulla kokeilen takan sopivuutta sille varattuun tilaan.

Olen siis jo luonnostellut oman takan kuorirakennetta. Jätän jommallekummalle sivulle oven, jonka voi helposti avata. Sen tekemistä valmistaja suosittelee, että tekniikkaan pääsee käsiksi tarpeen tullen.



Comments

Vesikiertoinen takka
Vikke  05.04.2010 14:28
Moi,

olen aloittamassa omaa omakotitaloprojektia tänä kesänä ja pohtinut myös vesikiertoista takkaa.

Kysyisinkin mistä ostit takan ja kuinka paljon se tuli maksamaa?

Oliko tämä ainoa vesikiertoinen takkavaihtoehto?

Vesikiertoisia takkoja on
Nippe  10.05.2010 09:59
Netistäkin löytyy useita vesikiertoisia pellettitakkoja (kamiinoita) ja takkavalmistajat tekevät nyt juuri testejään ja pilotoivat. Suomalaiset Tulisijat ry on ryhmä, jossa on kymmeniä taitavia muurareita, jotka osaavat tehdä vesikierron muurattaviin uuneihin

Vesikiertoisia takkoja on
Nippe  10.05.2010 10:37
Netistäkin löytyy useita vesikiertoisia pellettitakkoja (kamiinoita) ja takkavalmistajat tekevät nyt juuri testejään ja pilotoivat. Suomalaiset Tulisijat ry on ryhmä, jossa on kymmeniä taitavia muurareita, jotka osaavat tehdä vesikierron muurattaviin uuneihin

vesitakka-asiaa
Rakentaja  02.06.2010 23:21
terve kaikille lukijoille,

vesikiertoisia tulisijoja saa moneltakin valmistajalta, jos jaksaa ja osaa tonkia muitakin sivuja kuin kotoisia suomenkielisiä. Italiassakin näyttää olevan osaamista tälle puolelle. Suomessa merkittävät valmistajat nyt heräilevät ja samalla jo protoilevat, jotta pääsevät samaan markkinarakoon kiinni. Se on positiivista kaikin puolin, mutta sitä ei voine kukaan kiistää, että vesikiertoiset tulisijat ovat olleet muualla jo pitkään käytössä ja kehitystyön kohteena ja Suomessa nyt aloitellaan.

Tuttavallisesti "Normiksen" laite, jonka itse valitsin, on vakuuttanut pitkällä historiallaan ja asiakaspalvelullaan sekä järkevällä hinnoittelulla. Jos takkoja on tehty 30 vuotta, niin on niistä isoimmat murheet jo huomattu ja poistettu. Käyttäjien kommentit eri foorumeilla ovat myönteisiä.


Käyttökokemukset viime talvelta?
Timo  05.10.2010 12:27
Moi, alkoi tuo takka kiinnostamaan ja itsekkin aloitan keväällä rakentamaan (tosin matalaenergiataloa).

Teillä kun on passiivitalo ja tuo KKH20 takka, niin kuinka paljon sitä teillä pystyy lämmittämään ilman että sisäilman kuumenee liikaa? Ja kun viime talvena oli kylmempää taas vähästä aikaa, niin kuinak usein jouduitte lämmittämään takkaa?


takan käytöstä
rakentaja  13.11.2010 18:56
Morjens,

takka palaa yhdellä pesällisellä noin 2-2,5 tuntia kunnolla ja sen jälkeen hiillos hiipuu vielä ainakin tunnin. Sen verran on ollut opettelua, että se hiillosvahe nostaa vielä merkittävästi varaajan lämpötilaa. Sen takia puita ei kannata lisätä, ennen kuin näkee, paljonko varaajaan menisi vielä lämpöä. Pari kertaa on tullut otettua kunnon lämmöt sillä seurauksella, että varaaja on saavuttanut maksimissaan noin 90 astetta ja takka on aloittanut jäähdytyksen automaattisesti. Toimii hyvin. Vain jäähdytyksen aikan syntyvä ääni varmasti häiritsisi, jos se tapahtuisi illalla nukkumaan menon aikana. Kuuma vesi johdetaan meille tekniikkahuoneen lattiakaivoon ja se pärskii ja pulputtaa äänekkäästi sen aikaa kun takka jäähdyttää.

Lasiluukku on olohuoneessa paraatipaikalla ja on aivan mahtava. Takka valaisee komeasti koko olohuoneen, jos valoja himmentää tai sammuttaa. Samoin miellyttävää lämpöä tulee luukun vieressä nautiskeltavaksi asti. Mitään ylilämpöongelmia ei ole minun mielestä ollut. Tänään testasin keittiön puuhellaa kunnolla eli lämmitin sitä reippaasti ainakin kolme tuntia. Noh, sen jälkeen talossa oli +30 astetta :) Puuhella luovuttaa siis kaiken lämpönsä huonetilaan. Vesitakka taas luovuttaa vain pienen osan huonetilaan ja kenties sen parisen tuntia merkittävällä teholla.

hyötysuhde kokemuksia?
krauta  03.12.2010 11:32
Moi

Vesitakka vaikuttaa todella hyvältä idealta hyvin eristetyssä talossa.

Ainoa asia mikä itseä mietityttää on hyötysuhde, koska palamista jäähdyttää ympärillä oleva vesi, eikä näissä vesitakoissa useinkaan näytä olevan betonia tai keraamisia paloja välissä.
Eli onko näiden hyötysuhdetta mitattu, tyyliin VTT:n tekemät mittaukset suomessa puukattiloille?
Sen voi tietysti itsekkin laskea noin suunnilleen. Montako astetta varaajan lämpötila nousee yhdella pesällisellä?

Nokeentuuko takka pahasti
Rane  04.06.2011 00:42
Yksi myyjä joka kauppaa kyseistä takkaa, mutta myös muitakin malleja sanoi, että Normathemin kanssa olisi nokeentumis ongelmaa, koska pesän seinämät ovat niin kylmät kun on heti vesi vastassa. Hän oli sitä mieltä, että olisi hyvä olla pesässä ohut kerros keraamista laattaa. Puhuiko puppua, vai oletko huomannut samaa?

Nokeentumisesta kokemuksia: 2 talvea lämmitetty
talon isäntä  09.10.2012 11:34
Tervehdys kaikille,

takka on toiminut hienosti ja kysytyistä nokeentumisongelmista sen verran, että:

- takan mukana tulee automatiikka, joka säätelee veden lämpötilaa kierrossa. Systeemin tarkoituksena on, että takkaan menisi lämmitettäväksi aina yli +50 asteista vettä. Mitä kylmempää vesi takkaan mennessään on, sitä helpommin nokeentumista tapahtuu
- minulla varaaja menee allekin +50 asteen talvisin, jolloin lämmityksen alussa on lyhyt jakso, jolloin nokeentumista voisi syntyä.

Käytännössä takka on toiminut hienosti, riippumatta juurikaan lämpötiloista. Kaikista isoin asia on polttopuun laatu ja riittävä veto. Seitsemän metrin tiilipiippu ja erillinen korvausilman syöttö ovat olleet hyvä yhdistelmä. Kuiva koivu on ylivoimain polttoaine, jonka kanssa ei ole mitään ongelmaa.

Alussa yritin pihistellä ja hifistellä kostean puun kanssa ja samaan aikaan pienellä vedolla. Eihän se niin toimi. Silloin sain takan sisäpintoihin kiiltävää nokipintaa syntymään.

Kuivalla puulla, hyvällä vedolla takka polttaa hyvin ja karstaa ei synny seinämiin juurikaan. Kaksi-kolme kertaa vuodessa olen puhdistanut perusteellisemmin takan sisäpinnat. Puhtaalle metallipinnalle pääsee sopivan puhdistusaineen ja lastan avulla. Mutta, puhdistuksen jälkeen takka on hetkessä saman näköinen ja sellaisena se pysyy käytössäkin.

Kun vertaan vesitakkaa muihin tulisijoihin, joita meillä on, esimerkiksi saunan kiukaaseen, niin ero on maallikon silmillä havaittava. Laadukkaan kotimaisen kiukaan palotilassa ei ole sellaista karstaa, kuin takassa on. Kiuas on ahkeralla saunojalla punahehkuinen hetkittäin; vesitakka ei koskaan pääse yli sataan asteeseen. Siinä on eroa ainakin 500 astetta ja ne ovat ne erot, jotka saavat kiukaan pysymään sisältä puhtaampana.

Ja lopuksi vielä kaikille ahkerille lukijoille kokemuksia makuuhuoneen kevyestä takasta, jossa on tulipesässä keraaminen verhous. Senkin saa mustaksi ja karstaiseksi, jos puut ovat kosteita ja veto liian pienellä. Keraamiset palopesän pinnat saa taas puhtaamman näköiseksi, kun polttaa kuivaa koivua reilulla vedolla riittävän kauan.

"Normis" on siis kahden talven jälkeen hyvä laite. Olen sentään polttanut jo aika monta kuutiota kahden ja puolen vuoden aikana ja kokemusta alkaa olemaan.


Add your comment

Title:

Write numbers to textfield(without spaces) : 100 a
112233
nd 5

Comment:


Your name: